Elmo väsähti äsken kesken kotitöiden ja nukkuu nyt päiväunia sisällä meidän sängyssä. Aamupäiväunien jälkeen leivottiin, imuroitiin ja järjesteltiin kotia. Elmo kiikkui rintarepussa ja minä heilutin imuria. Aikamoinen näky! Varsinkin, kun imuroitiin villakoiria sängyn alta. Rintareppu on nyt ihan litimärkä, kun Elmosta oli kiva syödä sen reunusta.

Elmosta on tullut ihana naurava lapsi. Kaikkein parhaimmat äänekkäät naurut poika kylläkin lahjoittaa isälleen. No, kyllä minäkin niille ilmeille repeäisin. Öisinkin - kaiken sen väsymyksen keskellä - ei voi muuta kuin nauraa, kun Elmo yrittää puolinukuksissa kääntyä vatsalleen. Eilen illalla Vesa oli löytänyt meidän pienen unitaistelijan pinnasängyn päädystä poikittain, jalat jossain pinnasuojusten välissä. Onneksi isä tuli auttamaan ja vapauttamaan pojan pinteestä.

Eilen oltiin koko ilta reissussa. Ensin tsekattiin yhtä talopakettia ja sen jälkeen oltiin Vesan sedällä kylässä. Elmo oli taas koko illan kuin enkeli. Olisi halunnut muun muassa syödä talomyyjän paperit...

Jaahas, makuuhuoneesta kuuluu ähinää, täytyy mennä...