Huh huh! Viime päivät ovat olleet aikamoista hulinaa. Ja samanlainen
elämä taitaa jatkua vielä tämän viikon loppuun. Tänään suunnataan kohti
Espoota. Tiina ja minä menemme illalla joulukirkkoon, ja miehet saavat
sillä aikaa ottaa lastenhoitovastuun.
Eilen nappasimme kantokopan pois vaunuista. Elmolla näytti olevan
siellä jalat koukussa. Ei ole ihme, ettei unet oikein maita... ;-) Nyt
vaunureissutkin onnistuvat aiempaa paremmin, kun voin nostaa rattaita
hieman pystympään, jotta Elmo näkee paremmin ympärilleen. Aiemmin oli
ihan turha kuvitella, että Elmo olisi kiukkuilematta pötkötellyt
hereillä vaunuissa. Tänään me kokeilemme ensimmäisen kerran rattaissa
matkustamista, ensin kävellen asemalle, siitä junalla Pasilaan ja
edelleen Kauniaisiin.
Elmo siis vaan kasvaa kohisten. Tänään pistin pojalle päälle
80-senttisen bodyn! Ehkä se oli vaan pientä kokoa...? Viimeisen viikon
aikana Elmo on selvästi tihentänyt ruokailurytmiään, välillä maitoa
pitää saada jopa tunnin välein. Niinpä päätimme Vesan kanssa, että nyt
alkaa kiinteiden ruokien maistelu. Syömiseksi sitä ei kyllä voi vielä
sanoa. Annoin Elmolle eilen bataattisosetta ja syöminen meni ihan
showksi. Ja lopulta itkuksi, kun Elmo tajusi, että nyt meni kurkusta
alas jotain kammottavaa mössöä. Ja minä tietysti tunsin itseni ihan
kamalaksi, kun yritin väkisin syöttää lapselle jotain noin
vastenmielistä tavaraa. Onneksi sain Tiinalta ja Vesalta tukea. Joskus
se homma on vaan aloitettava, eikä tilanne varmaankaan helpotu
kuukauden kuluttua. Opetteluun saattaa vierähtää useampikin kuukausi,
ja sillä aikaa Elmon pääruokana on edelleen äidinmaito.
keskiviikko, 7. joulukuu 2005
Kommentit