Nyt se sitten tapahtui, Elmo oppi ryömimään. Viikonloppuna saimme
irrotella poikaa sähköjohdoista ihan yhtenään. Ilmeisesti kaikki
"kielletyt paikat" ovat niitä kaikkein kiinnostavimpia tutkittavaksi ja
hipelöitäväksi. Tänä aamuna Elmo yritti selättää norsua. Kyseinen norsu
on raahattu tuliaisiksi Thaimaasta asti ja se painaa varmaan
parikymmentä kiloa. Jouduin pelastamaan Elmon torahampaiden välistä,
minkä jälkeen poistin hampaat elefantilta väkivalloin. Ihan vaan
tasaisemman painiottelun toivossa...
Elmo oli viime viikolla ihan kummallinen, ei ollenkaan oma
hyväntuulinen itsensä. Elmo parahti itkuun aina kun laskin pojan
lattialle ja kitisi muutenkin koko ajan. Ajattelin, että nyt ne
ylähampaat varmaan ovat tulossa, mutta eipä niitä näy vieläkään. Ehkä
Elmolla oli kasvukipuja...? Ison pojan raahaaminen sylissä koko päivän
on aika rankkaa, joten kaivoin apuvälineeksi kantoliinan kaapista.
Siellä Elmo suostui köllöttelemään tyytyväisenä ja perjantaina
onnistuimme jopa siivoamaan yhdessä. Viikonloppuna kitinät loppuivat,
eikä känkkäränkkää (sitä pahantuulista noitaa) ole meillä sen jälkeen
näkynyt.
Viikonloppuna juhlittiin Elmon mummin
60-vuotispäiviä ja käytiin rakentaja-messuilla Vantaalla. Ja seurattiin
tietysti Torinon kisoja. Seuraavat kaksi viikkoa ovat urheiluhullulle
perheelle yhtä juhlaa. Tälläkin hetkellä seuraan televisiosta curlingia
(Suomi-Sveitsi). Ainut laji, josta en oikein jaksa innostua on
ohjaskelkkailu. Yleensä seuraan kisoja niin, että kuuntelen selostusta
radiosta ja katselen kisoja telkkarista. Varsinkin hiihtokisoja on
parempi seurata niin, koska telkkarissa on yleensä ihan älyttömän huono
selostaja. Digiaikana ongelmia tietysti tulee television viiveestä.
Esimerksiksi mäkihypyssä radion selostajat ovat saaneet hyppääjän jo
maahan asti, kun televisiossa vasta lennetään...
maanantai, 13. helmikuu 2006
Kommentit