Kiitos kaikille minua eilen muistaneille, oli ihana saada niin paljon teksti- ja sähköpostiviestejä. Nyt se sitten alkoi, se viimeinen vuosi parikymppisenä! Synttärilahjaksi sain muun muassa uuden keittiön. Kävimme nimittäin eilen koko perheen voimin Forssassa valitsemassa uuteen kotiin keittiön ja kodinhoitohuoneen kaappeja. Reissu meni hienosti, vaikka Elmo ei oikein olisi malttanut olla kaappifirmassa paikoillaan. Onneksi oli kaksi käsiparia käytössä. Elmo kun ei suostu sylissä(kään) istumaan, vaan olisi mielellään menossa koko ajan... No, kaapit tuli kuitenkin valittua.

Elmo nukkui viime yönä ensimäistä kertaa megaunet. Uni maistui omassa sängyssä peräti seitsemään asti aamulla. Sitten Elmo otti pienet maitohuikat ja jatkoi unia minun vieressäni vielä kahdeksaan. Tällaisista unista kun saisi nauttia aina. Normaalisti Elmo heräilee jo ennen viittä ja seuraavan tunnin aikana meillä ei nuku kukaan. Vesan kannalta on harmillista, että unet katkeavat juuri ennen heräämistä, minä sentään voin vielä jatkaa unia ainakin tunnin verran. Viime yön unet ovat ihme myös siitä syystä, että Elmolle puhkesi eilen ensimmäinen ylähammas. Poika näyttää tulleen isäänsä, kun vähän suuremmatkaan kivut eivät tunnu menoa haittaavan.

Viime lauantaina Vesa nappasi Elmon mukaan ja lähti ostoksille Jumboon. Reissu oli kuulemma tarkoitettu vain miehille, minua ei siis kelpuutettu mukaan. Parivaljakko oli kierrellyt ensin urheilukaupoissa ja lopuksi ohjelmassa oli välipala kahvilassa. Tuntuu mukavalta, että Vesa pärjää ja uskaltaa touhuta Elmon kanssa siinä samassa kuin minäkin. Samaan aikaan minä nautiskelin täällä Hyvinkäällä pitkästä hiihtolenkistä. Vauhtisokeus iski taas ja seuraavana päivänä kävelykin oli tuskaa.

Tänään on edessä mukava päivä. Vien Elmon iltapäivällä mummille ja ukille hoitoon, ja piipahdan itse Helsingissä shoppailemassa. Ostosreissun jälkeen on salibandypeli, joten ehdin kotiin vasta illalla.