Mitähän tänään vielä ehtiikään tapahtua? Elmo on ollut jo pelkästään tämän aamupäivän aikana täystuho. Aamulla Elmo heräsi minun vierestäni ja nousi saman tien seisomaan omaa pinnasänkyään vasten (Elmon sänky on siis ihan meidän sängyn vieressä, joten poika on kätevä noukkia viereen aamuyöstä). Minä pötköttelin ihan vieressä ja siitä huolimatta Elmo kiipesi laidan yli ja pudota tömähti omaan sänkyynsä. Odottelin kauhuissani hirvittävää huutoa, mutta Elmo kömpi itse seisaalleen ja irvisti minulle. Putoaminen olikin ilmeisesti Elmon mielestä vain hauskaa.

Aamupuuron jälkeen Elmo touhusi itsekseen lattialla ja konttasi eteiseen tutkimaan puhelinpöytää. Yhtäkkiä kuului kova räsähdys ja minä säntäsin keittiöpuuhista tarkastamaan tuhoa. Näky oli tämä: Elmo makasi pöydän alla, kaikki tavarat levällään ja kaiken kukkuraksi pöydän päällä ollut maljakko sirpaleina lattialla. Kaikki siis samassa läjässä ja Elmo alimmaisena... Syöksyin auttamaan pojan pois pöydän alta ja tarkistin, ettei mitään pahempaa ole sattunut. Ei tullut edes itkua. Onneksi maljakko lensi rysäyksessä pöydän yli, eikä Elmo satuttanut itseään lasinsiruihin.

Toissapäivänä Elmo jäi  norsun alle. Meidän allergiaperheen puinen "lemmikkinorsu" on tuotu Thaimaasta asti ja se painaa aikamoisen paljon. Elmosta on mukava käydä potkimassa norsua aina ohimennen. Nyt norsu ilmeisesti kosti pahoinpitelyt ja päätti kellahtaa kyljelleen Elmon päälle. Siellä pieni poika sitten sätki ja potki, kunnes isä-Vesa tuli pelastamaan pinteestä. Elmo ei ole muuten ollut kiinnostunut norsusta sen jälkeen... Hyvä NORSU!

Myös kukkaset ovat saaneet viime päivinä kyytiä. Elmo kun osaa jo ottaa ikkunalaudasta kiinni ja käydä pudottamassa kukkaruukkuja lattialle. Ja minä vaan ihmettelen, missä iässä lapset oppivat EI-sanan...

56422.jpg
Tuhotöiden välissä Elmo tutkii tarkkaan äidin juomapulloa.