Kulunut viikko on ollut yhtä härdelliä. Keskiviikkona olin Vesan kanssa teatterissa. Kävimme katsomassa Studio Pasilassa "Kiviä taskussa" -näytelmän. Oli muuten hyvä pläjäys! Suosittelen lämpimästi myös muille... Elmo oli illan ukin ja mummin hoidossa ja kaikki meni erittäin mallikkaasti. Poika simahti illalla helposti sänkyynsä, eikä yökään tuonut tullessaan ylimääräisiä hulinoita.

Torstaina matkasimme Elmon kanssa heti aamusta Espooseen Tiinalle. Samaan osoitteeseen olivat suunnanneet myös Leena ja pojat Kouvolasta, Jussi ja minun äitini. Illalla Vesa tuli taas noutamaan perheensä kotiin. Päivä taisi olla Elmolle vähän liian rankka, kun ilta kotona päättyi hillittömään huutoon. Illalla mietin, pitäisikö seuraavaksi päiväksi suunniteltu ohjelma perua, jotta Elmo voisi rauhoittua päivän kotona. En kuitenkaan malttanut jättää seuraavan päivän reissua väliin, onhan työkavereita ollut sen verran ikävä. Niinpä hyppäsimme myös perjantaina junaan ja suuntasimme Helsinkiin shoppailemaan ja nauttimaan mukavasta seurasta. Kaupoista tarttui mukaan mm. Elmolle vaatteita ja minulle "äitiä vähän väsyttää" -pipo. Ostoksien jälkeen oli kiva käydä haistelemassa duunipaikan "ilmastoa". Puolen vuoden päästä palaan taas niihin ympyröihin intoa puhkuen.

Tänään osallistuin talonrakennusprojektiin liittyvään tiedotustilaisuuteen. Vesa ei päässyt, koska on (edelleen) pelireissussa Jyväskylässä. Niinpä painelin yksin rakentajamiesten sekaan. Ärsyynnyin ihmettelevistä katseista (sekä ällöttävistä kulmien kohotteluista) ja päätin sillä seisomalla tehdä pari kiperää kysymystä. Selvitin muun muassa, voiko lämmönjakolaitteiston avulla huolehtia käyttöveden ja  lattialämmityksen ohella myös ilmastoinnin esilämmityksestä. Ja miten homma onnistuu, jos tekninen tila sijaitsee varsinaisen huoneiston sijasta varastorakennuksessa. Hah, siinä meni luu kurkkuun ainakin yhdeltä "besserwisser"-tyypiltä. Samainen kaveri yritti vielä tulla juttusille tilaisuuden loputtua, mutta huikkasin vaan hyypiölle, että nyt pitää mennä päästämään lastenhoitaja pinteestä. Voin myöntää ihan rehellisesti, että nautin tilanteesta täysin siemauksin!

Elmo on kuluneen viikon aikana kehittynyt huimasti konttaus-ryömimistouhussa. Pojalla on edetessään aika omintakeinen tyyli. Tiinan mielestä Elmo ryömii kuin sotilas maastouduttuaan... enää maastopuku puuttuu! Jatkuva liikunta väsyttää Elmoa aiempaa enemmän, mutta uniin ei valitettavasti ole tullut yhtään lisää mittaa. Nyt niitä puolen tunnin pätkiä vaan pitää ottaa useammat päivässä. Onneksi (koputan puuta) yöunet maistuvat joten kuten, kunhan herra vaan saa ryömiä ihan pieneen kippuraan sängyn päätyyn.