Minulta meni tänään ihan totaalisesti hermo.Yritän vieläkin niellä
sitä, mutta tuloksetta. Homma lähti liikkelle siitä, että sain taas
eilen illalla migreenikohtauksen. Särkykin oli tavallista tujumpi.
Päätin jo illalla, että nyt on aika uusia lääkitys tai paremminkin
hommata sellainen. En ole syönyt kunnon migreenilääkkeitä puoleentoista
vuoteen, kun ne eivät oikein raskaus- ja imetysaikana ole vauvalle
hyväksi. Toisaalta taas buranalla tai panadolilla ei ole juuri
minkäälaista vaikutusta migreeniin.
Tänään iltapäivällä soitin Hyvinkään terveyskeskukseen. Jonotettuani
ensin viisi minuuttia puhelimeen vastasi aikamoisen äkäinen nainen.
"Mikäs sinua sitten vaivaa?", tyyppi uteli ja huomautti sivulauseessa,
että varausaika oli mennyt umpeen jo kahdeltatoista. Selitin
kuuliaisesti vaivani ja ilmoitin tarvitsevani migreenilääkityksen.
Työhönsä kyllästynyt nainen jatkoi kertomukseni jälkeen ylimielisesti:
"Mitäs lääkkeitä olet aiemmin tuohon päänsärkyyn syönyt, buranaa vai?
Täällä (tietokoneelta ilmeisesti) ei näy sinulla olevan minkäänlaista
lääkitystä. Soittelepa huomenna uudestaan...". Sitten sainkin luurin
korvaani. Ällistyneenä kysyin vieressä istuvalta Vesalta, että olinko
ollut jotenkin töykeä puhelimessa. En kuulemma ollut. Mietiskelen tässä
vielä palautepostin kirjoittamista kaupungille tai peräti lehteen
yleisönosastolle.
En olekaan ehtinyt missään välissä
kertoa, että saimme asunnon myytyä. Toukokuun alussa muutamme aivan
Hyvinkään keskustaan kerrostalokolmioon. Nyt siis pitäisi pikku hiljaa
laittaa tavaroita pahvilaatikoihin. Yäk, että vihaan muuttamista ja
tätä "toinen-jalka-oven-raossa-oloa". Siivoaminen tai mikään muukaan
kodin ylläpito ei oikein enää maistu ja niinpä ympärillä alkaa olla
aikamoinen kaaos.
Anteeksi tämä vali-vali-valitus. Onneksi Elmolla menee ihan hienosti. Nukkuu parhaillaan vaunuissa takapihalla.
torstai, 20. huhtikuu 2006
Kommentit