Viime kirjoituksesta ehti taas vierähtää tovi. Mikähän kumma siinä on, etten nykyisin jaksa raahautua koneen ääreen enää ollenkaan. No, tuo ei taida olla kovin vaarallinen ja epäterveellinen ongelma ollenkaan... Oikeastaan toivon kovasti, että saisin tällä äitiyslomalla karistettua kaikki työasiat kunnolla mielestä. Elmoa hoitaessa yritin väkipakolla "pitää itseni kiinni" työelämässä, luin työposteja etc. Nyt en aio tuota virhettä enää toistaa.

1060549.jpg
Leivinuuni on ollut kovassa käytössä. Toivottavasti sama into jatkuu myös äitiyslomalla... Tässä kuvassa tehdään sämpylöitä.

Ennen äitiyslomaa yritin vielä työntekoa viikon verran, mutta annoin suosiolla periksi. Istuminen ei kerta kaikkiaan tehnyt enää hyvää, varsinkaan, kun liitoskipujen lisäksi kummallinen hermokipu säteli takareiteen asti. Tuo hermokipu ilmaantui harmillisen kotitapaturman jälkeen, kun tipahdin portaista Elmo sylissä. Onnettomuudessa oli jälleen kerrran ainekset suuremman luokan katastrofiin, mutta onneksi Elmo selvisi säikähdyksellä ja minä mustalla säärellä ja takamuksella. Vauvan tila tarkitettiin taas sairaalassa. Nykyään Elmo kävelee portaat aina itse...

Virallinen äitiysloma alkoi sairastelun merkeissä. Oksentelin kolma päivää putkeen ja olin aivan tokkurassa ja veto pois monta päivää. Taudin lisäksi pahaa oloa aiheuttaa vauvan aiheuttama paine vatsalaukkuun (tai jonnekin sinne päin...).  En nimittäin kykene pukemaan Elmolle vaatteita tai itselleni kenkiä ilman pahaa oloa.

1060550.jpg
Elmo on luvannut hoitaa vauvaa, koska on jo "iso poika". Saapa nähdä kuinka käy....!

Tänään ei pahasta olosta ole ollut tietoakaan. Olemme olleet Elmon kanssa TODELLA ahkeria. Aamulla tehtiin ruokaa, sitten ulkoiltiin, lämmitettiin leivinuuni, imuroitiin, syötiin ja nukuttiin. Nyt minä paukutan konetta ja Elmo värittää värityskirjaa tuossa vieressä. Ja kohta Vesa-isä tulee kotiin ja päästään taas syömään. Ukkikin on luvannut kyläillä vielä tänään. Elmo aikoo kuulemma tiedustella ukilta, koska taas mennään Rautakorpeen...