Kotiäidin hengähdyshetki on taas alkanut... Sain siis molemmat lapset tainnoksiin päiväunille. Saapa nähdä, miten kauan tätä ihanuutta kestää. Sitä siis, että molemmat tosiaan nukkuvat yhtäaikaa. Elmo simahtaa unille joskus yhden aikoihin ja Ilona vähän sen perään, kuitenkin jo ennen kahta. Olen päivisin saanut huilata yli tunnin verran ihan itsekseni. Aika luksusta!

Olen kuullut aika monen kotona hoidossa olevan 2,5-vuotiaan jättäneen päiväunet kokonaan pois. Kummityttöni Sofia lopetti päivätirsat jo viime keväänä ollessaan vähän yli kaksivuotias. Kauhulla vaan ajattelen, että Elmo olisi nukkumatta koko päivän. Ei kyllä onnistu, eikä totta puhuen vielä tarvitsekaan. Hassua vaan, miten erilaisia lapset voivatkaan olla. Elmo ei nukkunut ennen vuoden ikää kunnolla ja nyt sitten posottelee unta senkin ajan edestä. Saapa nähdä, millainen nukkuja Ilonasta vielä kehkeytyy. Tähän mennessä tyttö on ollut supernukkuja. Ilona nukkuu aamu- ja iltapäivisin noin kolme tuntia pihalla vaunuissa. Illalla tyttö nukkuu vielä tirsat joko kantoliinassa tai jossain meidän mukana reissussa esim. kaupassa. Tuo kolme tuntia on minusta ihan älyttömän pitkä aika, en maltaisi edes pitää Ilonaa pihalla niin pitkään.

Tiedoksi kaikille tästä vielä tietämättömille, revin taas räpylän irti naulasta ja pelaan naisten ykkösarjaa Hämeenlinnassa ensi kesänä. Siis siinä tapauksessa, että kaikki täällä kotona näyttää hyvältä. Lasten ja Vesan ehdoilla siis pelailen. Pelit ovat kaikki Etelä-Suomessa, joten kovin pitkiä aikoja ei tarvitse olla pois kotoa. Viikonloppuisin Vesa lupasi matkustaa peleihin lasten kanssa mukaan. Pelejä on koko kesänä vain 14 kappaletta ja pisimmät reissut (Lappeenranta, Hamina ja Koria) voimme tehdä viikonloppuisin maalta käsin. Enpä olisi muuten mukaan lähtenytkään. En oikein enää jaksa istuskella pelibussissa Ouluun asti....

Olin eilen ensimmäistä kertaa treeneissä. Huh, huh vaan... Nyt taas huomaa sen, miten hyvässä kunnossa sitä joskus on ollut. Pesistä arvostelevien olisi hyvä käydä kokeilemassa, miltä tuntuu tehdä kentällä hommia tosissaan. Huonolla lihaskunnolla ei edes pysty liikkumaan tehokkaasti. Juoksin eilen kuin täi tervassa, vatsa tuntui ihan oudolta ja heittokäsikin oli hävinnyt tuhkatuuleen. Palloon sentään osuin kohtalaisesti... Hassuinta oli se, että arvioin pallon kulkua koko ajan ihan kummallisesti. Kuvittelin ehtiväni hakemaan jonkun lyönnin, mutta myöhästyin kuitenkin metrin pari. Olisikohan niin, että homma on vielä selkäytimessä, mutta taidot (ja nopeus) aikalailla kateissa...?

Vesa oli hoitanut lapset hienosti minun harjoitusteni aikana. Kun tulin kotiin vähän puolta kymmentä, talo oli ihanan hiljainen. Vesa katseli telkkaria ja lapset olivat nukkumassa. Elmo oli kuulemma pissannut ja kakannut housuun, eikä Ilonakaan ihan kakistelematta ollut maitoaan (jotka pumppasin ennen treenejä) juonut. Ilta oli kuitenkin muuten Vesan mukaan mennyt ihan kivuttomasti. Treenailu saa siis jatkua, perhe kun näyttää pärjäävän 2,5 tuntia ilman minua... ;-)