Tänään saa taas äänestää! Meidän perhe suuntaa päiväkävelylle
läheiselle koululle. Vesakin saa tehdä jo pieniä kävelylenkkejä, vauhti
ei tosin vielä päätä huimaa. Samalla Elmo pääsee elämänsä ensimmäistä
kertaa äänestyskoppiin. Saapa sitten kurkkia rinkasta olkani yli,
millaisen numeron päätän lappuun piirtää.
Kävin Vesan kanssa eilen Järvenpäässä katsomassa taas yhtä talopakettia.
Tuo jo muuttovalmis talo oli kooltaan ja jossain määrin
pohjaratkaisultaan samankaltainen kuin meidän tuleva kotimme. Elmo oli
sillä välin ukin ja mummin kanssa kotona. Illalla saimme vielä toisen
ukin vieraaksi. Ja Elmo sai taas harjoitella mäkihyppyä ja sitä
oikeaoppista ponnistusta kypärän suuntaan. Samalla me - yllätys,
yllätys - katsoimme mäkihyppyä televisiosta. Hyvä Suomi!
Rakennusprojektin suurin alkurysäys alkaa olla käsillä: Talopaketti ja
sen toimittaja on nyt valittu. Linkittelen teille jotain näytettävää,
kun saamme asian lopullisesti sovittua. Minä, projektin taiteellinen
johtaja, olen tietysti aloittanut suunnittelun väärästä päästä, eli
talon sisustamisesta. Olen muun muassa lukenut kaikki sisustusoppaat ja
-lehdet sataan kertaan läpi. Ote alkaa hieman lipsua, sillä olen
törmännyt isoon esteeseen, rahaan. Löysin viime viikolla aivan mahtavan
jalkalampun. Se olisi ollut täydellinen lisä yhteen talon neljästä
makuuhuoneesta. Surffailin netissä lampun alkulähteille ja arvatkaapa,
kuinka paljon tuo kyseinen lamppu maksoi? Vaivaiset 1750 €!! Lampusta
kuultuaan kassanhoitaja Vesa oli aikeissa erottaa taiteellisen
johtajansa jo projektin alkumetreillä. Uhkauksesta pelästyneenä päätin,
että voin jatkaa elämääni ihan onnellisena ilman tuota tyyristä Anemone-valaisinta ja etsiä sen lampun makuuhuoneeseen vaikkapa Ikeasta...
Elämä Elmon kanssa on sujahtanut mukavasti uomiinsa. Ilmeisesti ikä ja
riittävä ravinto auttaa tuomaan päiviin kaivattua rytmiä. Nyt
päiväunetkin maistuvat paljon paremmin kuin ennen. Tälläkin hetkellä
Elmo tykittää unta jo toista tuntia. Myös yöt rauhoittuivat Vesan
tassuttelu-hoidon ansiosta. Viime yönä Elmo heräsi ensimmäisen kerran
vasta puoli kuudelta. Aamulla pojat hiipivät kahdestaan aamupuurolle ja
-pesulle, jotta minä saisin ottaa pienet aamutorkut. En malttanut
nukkua, vaan kuuntelin Vesan ja Elmon touhuamista keittiössä. En tiedä
parempaa tapaa herätä sunnuntaiaamuun!
Tänään meille tulee
taas ihania kyläilijöitä. Tiina, Anders ja Sofia kurvaavat
laskettelureissunsa päätteeksi Hyvinkään kautta kotiin.
sunnuntai, 29. tammikuu 2006
Kommentit