Olen koko edellisen viikon odottanut viikonloppua kuin kuuta nousevaa. Tiina ja Anders nimittäin lupasivat tuoda Sofian meille yökylään sillä välin kun itse juhlivat sukulaistyypin häitä jossain merenrannalla Inkoossa. No, mielummin minä hoidinkin Sofiaa...

Täytyy heti todeta, että arvostus kaikkien kaksosten (tai kolmosten jne...) vanhempiin nousi kahdessa päivässä kattoon. Saimme nimittäin kulutettua kaksi päivää pelkästään lasten syöttämiseen, nukuttamiseen ja vaippojen vaihtoon. Tai siltä minusta ainakin nyt tuntuu.

Lauantaina saimme Vesan kanssa tainnutettua molemmat päiväunille tosi kevyesti, Sofia nukkui Elmon pinnasängyssä ja Elmo meidän makuuhuoneessa matkasängyssään. Molemmat nykäisivät onneksi saman verran unta, eivätkä siis häirinneet toistensa päivälepoa. Helpotusta arkeen tuo tietysti se, että molemmat elävät täsmälleen samanlaista päivärytmiä. Unien jälkeen seurasi lasten onnistunut potatus ja sen jälkeen välipala ja riehuntatuokio ennen päivällistä. Ruuan jälkeen iskimme molemmat lapset rattaisiin. Viikonloppua varten sain Mirkkalta tuplarattaat lainaksi (erityisen hyvä laina olikin, sillä siihen sisältyi myös kotiinkuljetus sekä automaattinen palautus...!). 


Rattaiden kera suunnistimme mummille. Siellä Elmo ja Sofia pistivät taas tuulemaan ja kaikki paikat sekaisin. Kovin kauaa emme ehtineet mummilla vierailla, kun oli jo ehdittävä kotimatkalle. Kahden lapsen kanssa kun se lähteminenkin vie tuplasti aikaa! Ja niinpä ulkoilun jälkeen oli jo iltapuuron aika. Molemmat pistelivät puurot vauhdilla, eikä iltatoimet vaatineet muutenkaan mitään ihmeellisiä tainnutuksia. Elmo tosin oli selvästi normaalia väsyneempi. Sofia huuteli hetken mammaa ja pappaa sängyssään, mutta simahti sitten yöunille kummitädin silitellessä selkää.

Yö meni ihan mallikaasti kolmella herätyksellä. Elmo inisi pari kertaa matkasängyssään, mutta rauhoittui helposti, kun tyrkkäsin tutin takaisin suuhun ja pistin pojan pötkölleen. Sofia heräsi kerran joskus viiden aikaan aamuyöstä. Aamulla saimme sitten nukkua peräti puoli kahdeksaan! Se teki ainakin minun mustuneille silmäpusseilleni tosi hyvää... Vietimme myös ihanan aamuhetken nelistään sängyssä pötkötellen. Elmo tosin ei ole pötköttelijätyyppiä, mutta Sofiassa on ainesta todelliseksi tyynynvaltaajaksi!


Aamu sujui hienosti, eikä Elmon ja Sofian aamutoimet tuottaneet minkäänlaisia ongelmia. Sitten Vesa lähtikin pelireissulle ja minä lähdin puistoilemaan superkaksikon kanssa. Puisto oli yhtäkkiä täynnä mitä ihmeellisempiä vaaroja. Varsinkin silloin, kun Elmo oli juossut  kurottelemaan tyhjiä pulloja roskiksesta ja samaan aikaan Sofia kiipeili liukumäessä. Lopulta juoksentelin molemmat lapset kiinni ja "pakotin" leikkimään kiltisti hiekkalaatikolla. Siellä ohjelmanumerona oli hiekkasota. Ja sitten minä sainkin tarpeekseni puistosta, istutin lapset rattaisin ja lähdin tyrkkimään kohti kaupunkia. Kävelylenkin jälkeen tulimme kotiin syömään. Rauhallista ruokailuhetkeä seurasi epäonnistunut potatus ja päiväunet. Elmo simahti sänkyysä saman tien, mutta Sofia pyöriskeli sängyssään puoli tuntia, teki kakat ja nukahti vasta saatuan kuivan vaipan. Sitten Elmo heräsikin jo ensimmäisen kerran... Lopulta sain molemmat sikeään uneen ja kaaduin itse olohuoneen sohvalle katsomaan EM-maratonia. Havahduin sohvalta vasta, kun Tiina ja Anders huhuilivat parvekkeen alla: "Sannaaaa". Olin nukahtanut sohvalle ja jättänyt puhelimen äänettömälle... Onneksi olin sentään jättänyt parvekkeen oven auki!