Aika menee ihan älyttömän nopeasti. Ja toisaalta en ole jaksanut enää illalla lasten ollessa nukkumassa kirjoitella mitään. Mielummin olen maanut "lahnana" sohvalla, ajatellut syntyjä syviä tai lukenut kirjaa. Kirjan lukemisestakin tulee nykyään huono omatunto, kun kädessä pitäisi olla joku opintoihin liittyvä opus eikä mikään "turhanpäiväinen-aivot-lamauttava-romantiikka-pläjäys". Lupasin Vesallekin jo, että opintojen ja muiden jättiprojektien jälkeen vedän henkeä ainakin vuoden...

Lapset vaan kasvavat kohisten. Molemmilla pyyhkii päiväkodissa oikein mallikkaasti. Ohessa tilannekatsaus lasten osalta: 

Ilona
- ei suostu puhumaan kyselemällä
- sanoja: äiti, kakka, ei oo, anna, emmo ja jotain yksittäisiä muita
- riisuu itse vaipan ja pissaa sänkyyn. "Äiti, kakka", huutelee Iltsu märästä sängystä.
- pitää puolensa - jos ei muuten niin tönäisee kaverin kumoon... ja makaa päällä niin kauan, kun asia on selvä (mistä lie oppinut...?)
- syö itse
- yrittää pukea itse, saataa suuttua, jos joku yrittää auttaa
- leikki nukeilla - pukee, syöttää, nukuttaa
- pissaa pottaan

Ilona metsäretkellä
 

Elmo
- Piirtää kovasti, paljon taidetta syntyy aiheesta "meidän perhe"
- Pyöräily on nyt tosi tärkeää
- Haluaisi olla jalkapalloilija... tai kaivinkoneenkuljettaja
- nukkuu öisin äidin kainalossa
- pitää hienosti pikkusiskon puolta

Elmo lähipuistossa