Elmosta on muuton jälkeen kasvanut iso poika. Elmo nukkuu yöt omassa sängyssä ja viime viikko mentiin jo yksillä päiväunilla. Ja se tepasteluvauhti vaan kasvaa... Konttaaminen onkin nykyään harvinaista herkkua. Elmo osaa nousta seisomaan ilman tukea ja noukkia maasta matkaansa erilaisia tavaroita. Ulkona kävely onkin sitten ihan eri juttu, ne kengät kun haittaavat vielä menoa.

Viime viikko oli kidutusviikko. Vesa kävi kotona vain pyörähtämässä, emmekä ehtineet vaihtaa ajatuksia kuin puhelimen välityksellä. Elmo ja minä tapoimme pitkiä koti-iltoja erilaisilla kyläreissuilla. Tiistaina kävimme moikkaamassa Maija-mummia Vantaalla ja torstaina köröttelimme Espooseen Tiinan ja Sofian seuraksi. Ukkikin pyörähti illaksi leikkimään silmäteriensä kanssa. Ne silmäterät ovat nykyään kuulemma Sofia ja Elmo... Tiinalla ja minulla oli hauskaa, kun seurasimme ukin, Sofian ja Elmon leikkiä lastenhuoneessa. Sofia retuutti kaikki nuket ja nallet ukin syliin "tykättäväksi". Ohessa on siitä  todistusaineistoa.

94918.jpg
Sofia raahasi Lotta-leijonankin ukin syliin halattavaksi. Elmokin taisi haluta pehmolelujen seuraksi.

Perjantaina oli minun vapaailtani ja se kului vauhdikkaasti pesäpallon merkeissä Hämeenlinnassa. Illalla Elmon jo nukkuessa saunoimme Vesan kanssa itkuhälyytin pesuhuoneessa. Testasimme jo viime viikolla, että hälyytin todella toimii alakerrassa olevasta saunasta, eikä meidän siis tarvitse saunoa vuorotellen. Olen nähtävästi oppinut nauttimaan aika pienistä asioista... No, sitä omaa saunaa on kyllä ihan järjetön ikävä!

Lauantaiaamuna herätimme Elmon aikaisin, pakkasimme tavarat autoon ja haimme Marjutin ja Juhan kyytiin. Suuntana oli Helsinki ja Seacat kohti Tallinnaa. Elmo otti pienet aamutirsat laivassa ja samaan aikaan minä podin armotonta merisairautta. Onneksi matka meren yli ei kestänyt kuin puolitoista tuntia. Tallinnassa Marjut ja minä menimme kauneushoitolaan ja sillä välin pojat shoppailivat samaisessa ostoskeskuksessa. Ruokailun jälkeen Elmo otti taas päiväunet ja me tietysti jatkoimme ostosten tekoa. Päivän päätteeksi hyppäsimme taas laivaan ja hurautimme takaisin Helsinkiin. Kotimatkalla Elmo nukkui taas.

Tänään edessä on vielä Vesan pesispeli. Pelin katsominen Elmon kanssa ei kylläkään ole ihan helppoa. Onneksi mummi ja ukki käyvät aina välillä pelastamassa tämän äiti-ressukan ja minäkin saan hetken lepuuttaa käsivarsia. Elmoa ei nimittäin voi laskea vapaaksi, muuten pojan löytää katsomon alta, portaista, ihmisten jaloista tai muista vaarallisista paikoista. Rattaissa istuminenkaan ei ole kivaa jatkuvasti... paitsi, jos on jotain syömistä. Siitä syystä meidän pelirepusta löytyy juomista, maissinaksuja ja ruisleipää. Niiden avulla Elmo rauhoitetaan ainakin yhdeksi vuoropariksi.

96317.jpg
Oma sänky on kiva paikka, jos seurana on oikea lohikäärme...