Ohessa vastaukset ystäväkirjassa esittämiinne kysymyksiin.

-------------------------------------------
Vesa: Miten hylje ääntelee?
Jaahas, "isäntä" esittää julkisessa foorumissa kysymyksen, jonka vain sisäpiiri ymmärtää. Hassusti äänteleviä hylkeitä on joskus nähty jopa Hyvinkäällä ja ne ääntelevät näin: "oink, oink, oink". Kirjoitettuna se ei tosin kuulosta aidolta eikä alkuperäiseltä.  

Tiina: Laitetaanko laskiaipullien väliin hilloa vai marsipaania?
Ei se ole laskiaispulla eikä mikään, jos sen välissä ei ole hilloa. Marsipaani on pahaa. 

Inkeri: Oletko onnellinen?
Onpa hyvä kysymys. Ei kai kukaan voi ihan vakavissaan väittää olevansa jatkuvasti onnellinen…? Minusta onnellisuus on sitä, että osaan välillä pysähtyä ja huomata, miten juuri se parhaillaan eletty hetki on aivan täydellinen – vaikka se olisi vain pieni tuokio. Omasta mielestäni olen riittävän onnellinen.  

Minni: millos voi tulla maalaa seiniä tai jotain tekemään taloon??!
Tervetuloa ihan milloin vaan! Erityisesti kaipaisin apuasi pihasuunnittelussa...  

Kati: miten jaksat rakentaa, käydä töissä, hoitaa kodin ja Elmon?
Voimat riittävät hyvin Elmon hoitamiseen ja töissä käymiseen, mutta kodin hoitaminen onkin sitten eri juttu. Sitä hommaa en nimittäin ole kovin laadukkaasti viimeisen puolen vuoden aikana hoitanut! Toisaalta haluan ihan tietoisesti välttää turhaa stressiä, enkä siis jatkuvasti vaadi itseltäni liikoja. Tuo on kyllä helpommin sanottu kuin tehty, tunnettehan te minut. Pyörin rätin ja mopin kanssa kuin pyörremyrsky, kun vieraita on tulossa kylään, valitettavasti. Mielestäni olisi tärkeämpi keskittyä ystäviin kuin kulissien ylläpitoon, ne tavarat kun leviävät jossain vaiheessa sieltä kaapista kuitenkin… ;-)    

Täydennän ehtyviä energiavarastoja myös liikkumalla. Jos en pääse riittävästi hikoilemaan, syvenee otsarypyt entisestään. Onneksi Vesa on kymmenessä vuodessa oppinut ennakoimaan "tilanteita" ja ohjaa minut vielä hyvän sään aikaan vaikkapa hiihtolenkille… Yleensä urheilemasta palaa uudesti syntynyt Sanna...  

Jussi: Miten menee?
Ihan hyvin. Virpi hiihti tänään kultaa ja Anssi  loikki/sivakoi pronssia! Elmo nukkuu ja Vesa tuli juuri raksalta kotiin.

Heidi: Koskas nährään?
Ihan koska vaan, ei muuta kuin puhelinnumeroa näpyttelemään... ;-) 

Tuire: Koskas nähtäisiin?
Viimeistään isoissa bileissä maaliskuun puolivälissä... Onneksi muut huolehtivat juhlista, minä vaan siitä vanhenemisesta (ja rupsahtamisesta) .  

Marjut: Missä ja milloin me tehdään seuraavan kerran muurikkalettuja? Tekis niitä jo mieli... :)
Muurikkalettuja on saatavilla Rautakorvessa ja toivottavasti uuden kodin pihassa ensi kesänä. Samalla käännän anovan katseen kohti Sapporoa, jossa meidän perheen virallinen muurari parhaillaan majailee... 

Maikko: miten voit?entä pojat?
Kiitos, ihan hyvin. Pientä väsymystä on havaittavissa, mutta eiköhän tämä pitkä viikonloppu taas saa aivot oikeaan ojennukseen. Vesakin on ihan hyvässä iskussa, mutta Elmo-reppana on vesirokossa. Sairautta ei tosin (onneksi) huomaa mitenkään muuten kuin näppylöistä, jotka nekin ovat hyvää vauhtia jo arpeutumassa.

Maik: Tiedän olevan hyvää ja kaunista, enemmän kuin unelma onnesta - mutta miten sen löysit?
Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista – se on yleensä paljon parempaa! Eli asennekysymys, sanoisin minä…